Katsaus Naisten Ykköseen – Pallo-Iirot piikkipaikalla kauden puolivälissä

Naisten Ykkösessä suurin osa joukkueista on pelannut yhdeksän ottelua. Kauden jälkimmäisestä puolikkaasta tulee erittäin jännittävä, sillä nousijan ja karsijan paikasta taistelee monta joukkuetta. Tällä hetkellä sarjaa johtavan Pallo-Iirojen kapteeni Katri Juhola avaa haastattelussa sarjan nykytilannetta. Lisäksi Juhola pohtii, miten nuorille voitaisiin tarjota ammattimaisia harrastusympäristöjä myös pienemmissä kaupungeissa.

Tällä hetkellä tiukimmin kiinni nousussa Subway Kansalliseen Liigaan on raumalaisjoukkue Pallo-Iirot. Joukkue on kerännyt kahdeksassa ottelussa 18 pistettä. Vain pisteen verran takana on niin ikään kahdeksan ottelua pelannut vantaalainen VJS. Kaksikko kohtaa seuraavaksi toisensa lauantaina Rauman Äijänsuolla. Kiinnitys suoraan nousijan paikkaan saattaa siis elää jo lauantaina. Kärkitaistelussa on mukana todella monta joukkuetta.

Raumalaisten vahvuutena taistelutahto

Tällä hetkellä Ykköstä johtava Pallo-Iirot ei vielä haaveile noususta Kansalliseen Liigaan. Joukkueen kapteenin Katri Juholan mukaan sarja on ollut tasainen, ja joukkueet ovat pelanneet paljon ristiin. Raumalaisten kauden ensisijaisena tavoitteena on ollut sarjassa säilyminen, eikä kapteeni vielä menestyksestä huolimatta ole valmis tästä tavoitteesta luopumaan.

– Ensisijaisena tavoitteena on sarjassa säilyminen. Totta kai jokaista ottelua lähdetään voittamaan, mutta säilyminen on edelleen päätavoite.

Maltillisista tavoitteista huolimatta ei kärkisijoistakaan taisteleminen Juholalle ole ollut yllätys. Vaikka joukkue on nyt sarjan piikkipaikalla, on kauteen mahtunut heikompiakin suorituksia.

– Tiesimme kyllä, että mahdollisuudet saattaa olla, mutta emme ole halunneet ottaa siitä paineita. Tällä hetkellä näyttää hyvältä, mutta joukkoon on mahtunut huonojakin pelejä. Paljon on vielä kehitettävää, Juhola toteaa.

Huomenna lauantaina Pallo-Iirot kohtaa sarjassa toisena olevan VJS:n. Juhola ei kuitenkaan lähtisi kutsumaan ottelua varsinaiseksi kärkikamppailuksi, sillä tasaisessa sarjassa on niin monta joukkuetta, jotka voisivat yhtä lailla olla kärkisijoilla tällä hetkellä. Kapteeni kuitenkin toivoo lauantaille tiukkaa ja kovatasoista ottelua. Oman joukkueensa suurimpana vahvuutena hän näkee hyvän asenteen.

– Se millä meidän joukkueemme pärjää on taistelu ja hyvä henki. Taistelutahto ja hyvä yhteishenki on meidän juttumme.

Raumalaisten vahva alkukausi on kuitenkin herätellyt pientä toivon kipinää ainakin Kansallisen Liigan karsintoihin pääsemisestä. Juhola kertoo jo Ykkösen karsintojen olleen niin upea kokemus, että liigakarsinnat väkisinkin houkuttelevat.

– Ykkösen nousukarsinnat olivat tunnelmaltaan niin loistavia, että jo siksi olisi niin hienoa pelata karsinnoissa. Jos niin kävisi, että nousu tulisi, niin toivoisin monien lähialueilta muualle lähteneiden pelaajien palaavan Raumalle, Juhola haaveilee.

Nuoret lähtevät Ykkösestä nopeasti kohti Liigajoukkueita

Katri Juhola on itse jo kokenut jalkapalloilija. Hän on jo Raumalla ehtinyt pelata Kakkosta sekä useamman vuoden Ykköstä. Sitä ennen hän pelasi pääsarjatasolla porilaisessa Nice Futiksessa ja Turun Weikoissa. Hänen mukaansa Ykkösen taso on hänen pelivuosiensa aikana noussut, mutta turhan hitaasti. Toistaiseksi nuoret pelaajat eivät vielä viihdy Ykkösessä riittävän pitkään, vaan siirtyvät nopeasti liigatasolle, jossa rooli jää helposti pieneksi. Nuorten pelaajien itseluottamuksen kannalta olisi hyvä, että nuorille pelaajille voitaisiin tarjota Ykkösessä riittävän laadukkaat olosuhteet kehittyä.

– Toivoisin, että nuoret pelaajat malttaisivat pelata Ykkösessä hiukan kauemmin. Heillä ei kuitenkaan kiire mihinkään. Ykkösessäkin voi kuitenkin jo nyt saada aikaan hyvää kehitystä ja itseluottamusta. Se on kuitenkin hiukan rennompaa, kuin tavoittelemaan paikkaa liigajoukkueessa.

Tällä hetkellä Juholan mukaan Ykkösessä pelien tasoon vaikuttaa paljon se, miten paljon esimerkiksi nuoria Kansallisen Liigan joukkueiden pelaajia on mukana erilaisten farmi- ja yhteistyösopimusten kautta.

– Niillä joukkueilla, jotka saavat apuja liigajoukkueilta, sieltä tulevat pelaajat vaikuttavat paljon tekemiseen. Liigasta tulevat nuoret pelaajat nostavat pelien tasoa. On ihan positiivista, että taso nousee ja saadaan kovia pelejä, hän kuvailee.

Viime kaudella myös Pallo-Iiroilla oli yhteistyösopimus Kansallisessa Liigassa pelaavan Ilveksen kanssa. Pääsarjan seuraajille yhteistyösopimuksen kautta tutuksi tuli ainakin Sofia Määttä, joka nousi Pallo-Iiroista kauden 2020 lopulla vielä merkittävään rooliin tamperelaisjoukkueessa. Juholan mukaan myös raumalaiset hyötyivät yhteistyöstä selvästi.

– Yhteistyö Ilveksen kanssa oli meille tosi hyvä juttu. Sieltä nuoret liigapelaajat pystyivät hakemaan meiltä peliaikaa, ja me saimme heistä paljon apua. Meillä oli pieni pelaajarinki viime kaudella. Onneksi tälläkin kaudella olemme saaneet paljon uusia hyviä pelaajia esimerkiksi Porin suunnalta, vaikka varsinaisia yhteistyösopimuksia ei olekaan.

Myös pienillä paikkakunnilla mahdollisuuksia ammattimaisuuteen

Juholan ja Pallo-Iirojen kotipaikka Rauma on verrattain pieni jalkapallokaupunki. Vaikka Pallo-Iiroissa pelaa lahjakkaita pelaajia, Juholaa harmittaa, että monet pelaajat joutuvat peruskoulun jälkeen hakeutumaan isompiin kaupunkeihin, joissa lajiin on mahdollista panostaa enemmän. Isompien kaupunkien urheiluakatemiat ovat monien kohdalla hyvä valinta, mutta kaikille ne eivät ole mahdollisuus.

– Tyttöjen elämään saataisiin enemmän urheilullisuutta, jos olisi enemmän urheilupainotteisia luokkia yläasteilla ja sen jälkeen. Moni joutuu opiskelemaan tai käymään töissä heti 18-vuotiaana, niin se rajoittaa harjoittelua. Jos koulu voisi olla urheilun tukena muuallakin kuin urheiluakatemioissa, se olisi hyvä asia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta tai edes halua lähteä esimerkiksi urheilulukioon, Juhola pohtii.

Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa pelkästään jalkapalloilijoita ei välttämättä ole riittävästi esimerkiksi aamuharjoitusten läpiviemiseen. Juhola kuitenkin korostaa, että oppilaitokset voisivat tarjota lajirajat ylittävää harjoittelua. Tämän avulla voitaisiin viedä montaa lajia ammattimaisempaan suuntaan.

– Lajien kesken voisi yhdistää harjoituksia. Esimerkiksi fysiikka- ja liikkuvuusharjoituksia voisi hyvin yhdistää eri lajien kesken. Ei se vaadi pelkkiä futareita, Juhola päättää.