Kerran futari, aina futari – alumnitoiminta pitää lajin parissa uran jälkeen

Jokaisen jalkapalloilijan ura ainakin huipputasolla loppuu aikanaan ja monella on tuossa vaiheessa mietinnän paikka: mitä tehdä jatkossa ja jääkö rakas laji kertaheitolla kokonaan taakse?

Tätä muutosta ainakin lieventämään perustettiin toissa keväänä Jalkapalloalumnit ry., joka toimii entisten pelaajien omana yhteisönä ja kohtaamispaikka. Yhdistys järjestää erilaisia kokoontumisia ja tapahtumia, jossa entiset pelaajat kohtaavat toisiaan taatusti samanhenkisessä ympäristössä. 

– Viimeksi meillä oli tapaaminen miesten Viro-ottelun yhteydessä maaliskuun lopulla. Sikäli tietysti vähän ikävä, ettei se ollut Puola-ottelu ja panoksena EM-paikka, naurahtaa Timi Lahti, joka Jalkapallon Pelaajayhdistyksen työtehtäviensä ohella käyttää 20 prosenttia työajastaan alumnitoiminnan kehittämiseen. 

– Kesällä järjestämme yhteistapahtuman jääkiekon Liigan alumnien kanssa ja tiedossa on myös muun muassa golf-turnaus. 

Lahden mukaan alumnitoiminnalle on olemassa selkeä tilaus ja mitä enemmän entisiä pelimiehiä ja -naisia saadaan mukaan, sitä enemmän toiminnasta on siihen osallistuville myös iloa – eikä vain iloa, vaan myös hyötyä. 

– Alumnitoiminta on pitkään ollut aika alkutekijöissään. Uran päätyttyä pelaaja on tavallaan unohdettu. Tämän toiminnan kautta saa vertaistukea ja kontakteja. Joillain on tietysti kuviot selvillä jatkon suhteen, mutta heillekin tarjolla on sitä samaa yhteisöllisyyttä mitä peliurakin tarjosi ja on tietysti yksinkertaisesti kiva nähdä vanhoja pelikavereita ja vastustajia, Lahti sanoo. 

Lahden mukaan alumnitoiminta on sinänsä lähtenyt hyvin käyntiin ensimmäisen kahden vuoden aikana, mutta paljon on vielä tekemättä ja suunnitelmia on monimuotoisesti entisten pelaajien tukemiseksi ja virkistämiseksi. 

– Onhan niitä surullisiakin tapauksia ollut uran päättymisen jälkeen. Ei onneksi paljon, mutta jokainen niistä on liikaa. Alumnitoiminnassa pääsee verkostoitumaan, saa arvostusta ammatilleen jalkapalloilijana – skaala on laaja. Ellei muuta, niin pääsee mukaan verestämään vanhoja muistoja, Lahti toteaa. 

– Hyvä myös painottaa, ettei tämä ole mikään pienen ryhmän yhdistys, johon tarvitaan maajoukkueura tai mestaruuksia, vaan mukaan toivotetaan tervetulleeksi alemmallakin tasolla pelanneet pelaajat, sekä naiset että miehet. 

”Pukukoppi koko elämän ajaksi” tiivistää Jalkapalloalumnit omilla verkkosivuillaan ja kiteyttää siinä samalla yhdistyksen toiminnan päämäärän erinomaisesti. Lisää yhdistyksestä sekä liittymisohjeet löytyvät samoilta verkkosivuilta https://jalkapalloalumnit.fi/  

Aktiivista yhteydenpitoa 

Pelaajayhdistys JPY:n toiminnan ja alumnitoiminnan itse JPY:n hallituksessa yhdeksän vuotta vaikuttanut Lahti näkee erittäin läheisenä. JPY on aktiivipelaajien tuki ja turva aina pelaajien uran päättymisen yli, Jalkapalloalumnit on sitten tälle suorana jatkeena uran päättymisen jälkeen. Lahti uskoo, että toimintoja voidaan limittää vielä nykyistä paremminkin. 

– JPY:n suuntaan voi toki ottaa yhteyttä myös alumnitoimintaan liittyen, mutta näen tärkeänä, että yhteydenotot tapahtuvat myös toiseen suuntaan, Lahti painottaa. 

Uransa päättämässä olevaan pelaajaan on Lahden mukaan haettava aktiivisesti kontaktia ja kerrottava alumnitoiminnasta.  

– Ei tietysti aina ole ihan helppoa tietää kuka on lopettanut. Voi olla vähän noloakin soitella pelaajalle, joka hakee aktiivisesti vielä uutta sopimusta tai on ollut pitkään pelaamatta loukkaantumisen takia, Lahti virnistää. 

– Moni toki ilmoittaa selkeästi lopettamisestaan ja tätä varten pitää olla luotuna selkeä konsepti. 

Lahti nostaa esille myös vielä ajatuksen tasolla olevan alumnien mentorointiroolin, joka olisi yksi mahdollinen linkki alumnien ja aktiivipelaajien välillä. Eniten hyötyä tästä olisi nuorille ja työelämään siirtymässä oleville pelaajille.  

– Tietotaitoa alumneilla kuitenkin on runsaasti, niin sitä ilman muuta kannattaa hyödyntää, Lahti huomauttaa. 

JPY:n toiminta on ollut pitkään hyvää ja arvokasta, mutta on viime vuosina tullut entistäkin dynaamisemmaksi ja näkyvämmäksi. Yhdistyksen jäsenmäärä on tällä hetkellä jo 1500 pelaajan tienoilla. Jalkapalloalumnit tulee jäsenmäärässä vielä perässä, mutta Lahti uskoo ja toivoo jäsenistön määrän olevan vahvalla kasvu-uralla. 

– Jos nyt tavoitteen heitän, niin toivon jäsenmäärän tuplaantuvan vuoden sisällä. Jäsenmaksu on 50 euroa vuodessa ja pystymme jo nyt tarjoamaan pieniä etuja esimerkiksi Ruudun tilausmaksuissa ja Padel Club Finlandin maksuissa. Mitä enemmän jäseniä, sitä paremmin myös toimintaa päästään laajentamaan ja kehittämään. 

Selkeitä visioita alumnitoiminnan aktivoimiseen entisestään Timi Lahdella on paitsi lyhyellä myös pidemmällä tähtäimellä. 

– Aiemmin toiminta oli aika sirpaloitunutta. Joku seura saattoi pitää vanhat pelaajansa mukana jollain lailla, mutta mitenkään järjestelmällistä tämä ei ole ollut. Tulevaisuudessa päästään ehkä jakamaan Suomi alueisiin, joissa jokaisessa alumneilla on aktiivinen kontaktihenkilö, Lahti miettii. 

– Jos vaikka kymmenen vuotta eteenpäin katsoo, niin joka joukkueessa tai seurassa tai ehkä paikkakunnalla on oma alumni. Sitten joskus jäsenmäärän kasvaessa voitaisiin järjestää myös alumniturnauksia, vielä se ei ole realismia. 

Kuvaavan esimerkin siitä, että töitä alumnitoiminnan tunnettavuuden eteen on vielä tehtävänä, Lahti pystyy kertomaan ihan omakohtaisesti. 

– Kun itse lopetin pelaamisen, en ollut edes kuullut alumneista. 

Voitto viimeisessä ottelussa vauhditti päätöstä 

Niin, se uran lopettaminen. Vielä kaudella 2023 Timi Lahti urakoi Veikkausliigassa IFK Mariehamnin kapteenina. Kausi oli maarianhaminalaisille vaikea, mutta kova loppukiri riitti lopulta paikkaan Veikkausliigan karsinnassa, jossa voitto Gnistanista sinetöi ”Grönvittin” säilymisen. 

– Loppukaudesta alkoi tulla vähän sellainen fiilis, että olisiko tämä tässä. Jos olisimme IFK:n kanssa pudonneet, niin en olisi lopettanut, vaan jatkanut pelaamista. Olin siinä onnellisessa asemassa, että oli vielä ottajia. Mitään selvää suunnitelmaa minulla kuitenkaan ei ollut, Lahti kertaa viime syksyä. 

– Kun karsintojen kautta sitten säilyimme, niin kaikki oli silti vielä avoinna. Siinä oli neuvotteluita seuraavasta kaudesta ja samalla oli mahdollisuus siirtyä JPY:n toimintaan kokopäiväisesti. Minulla oli itse asiassa valmiina neuvoteltuna kaksi pakettia – toinen JPY:n kanssa ja toinen Gnistanin kanssa pelaajana. Olin sitten viikon reissulla ja mietin siellä asiaa ja valitsin lopulta ensimmäisen, Lahti paljastaa. 

Näin Lahti siirtyi itsekin alumnitoiminnan piiriin tai ainakin melkein. 

– Pienen takaportin jätin, että jollain tasolla voin vielä pelata ja nyt loppukaudesta pelasin myös Futsal-liigaa. Veikkausliigatasolla ura on kuitenkin ohi. 

Pitkälle on tultu Jyväskylästä JJK:n kortteliliigasta, jossa Lahti aikanaan pikkupoikana oman pelaajauransa aloitti. 

– Joukkueet siellä oli nimetty Bundesliigan mukaan ja vuoden pelasin HSV:ssa ja toisen sitten Leverkusenissa, Lahti hymyilee ja viittaa viimein tänä keväänä ”Neverkusen”-nimityksensä historian lehdille työntäneeseen tuoreeseen Saksan mestariin. 

Tie JJK:sta vei FC Hakaan ja kaikkiaan Lahti kirjasi poikien ja nuorten maaotteluiden lisäksi urallaan komeat 289 Veikkausliigaottelua Hakan, HJK:n, VPS:n, FC Lahden ja IFK Mariehamnin riveissä. Nuorena hän pelasi myös reilut 3 vuotta Italiassa Padovassa. 

– Olin siellä primaveran eli nuorten joukkueen ja edustusjoukkueen mukana ja pelasin myös lainalla Serie D:ssa Bellunossa. Aina puhutaan siitä missä vaiheessa kannattaa ulkomaille lähteä, mutta itselle 16-vuotiaana siirto Italiaan sopi hyvin. Tulin sieltä takaisin paljon parempana pelaajana ja monta kokemusta rikkaampana. 

Niistä kokemuksista ja paljostakin muustakin Timi Lahdelta saa varmasti lisääkin kertomuksia. Ja missäpä muualla se luontevammin tapahtuisi kuin alumnitapaamisissa. 

Artikkeli on tuotettu yhteistyössä Palloliiton ja Veikkausliigan viestinnän kesken. 

Kuva: Juhani Järvenpää