Mieli pelissä: JPY:n kyselyssä hälyttävää tietoa Kansallisen Liigan ja Naisten Ykkösen pelaajien mielenterveyden haasteista

Huippu-urheilun vaatimustaso ja haasteet eivät rakennu pelkästään fyysisten ominaisuuksien tai taitotason varaan. Henkinen hyvinvointi on käytännössä se, jonka varaan kaksi edellä mainittua nojaavat.

Jalkapallon pelaajayhdistyksen teettämän kyselyn mukaan yli puolet vastanneista Subway Kansallisen Liigan pelaajista on kokenut peliurallaan mielenterveyden haasteita usein tai melko usein.

Naisten Ykkösen kohdalla tilanne on vielä pysäyttävämpi. Vastanneista 87 prosenttia on kokenut mielenterveydellisiä haasteita usein tai melko usein. Kukaan ei ollut välttynyt niiltä kokonaan. JPY:n Emma Immonen painottaakin, että on tärkeää voida puhua joukkueessa avoimesti näistä asioista.

– On hienoa, että keskustelua mielenterveysteeman ympärillä on viime vuosina alettu normalisoimaan entistä enemmän. Toisaalta herkästä aiheesta ääneen puhuminen on edelleen monelle haastavaa. Pelaajana sitä usein ajattelee, että ei voi sanoa elämää kuormittavista asioista esimerkiksi valmentajille, kun siinä saattaa sitten mennä pelipaikka jollekin toiselle. Avoin ja keskusteleva ilmapiiri sekä luottamussuhteiden luominen joukkueen sisällä niin pelaajien välillä kuin pelaaja-valmentaja -suhteissa on erityisen tärkeää, kertoo Immonen.

Emma Immonen suosittelee JPY:n Mental Health online -palvelua pelaajille pienellä kynnyksellä. Kuva: Tiina Pirilä.

Jalkapallon pelaajayhdistys on ottanut pelaajien mielenterveyden edistämisen tärkeäksi osaksi toimintaansa ja yhdistys tarjoaa Mental Health online -palvelua ilmaiseksi jäsenilleen. Palvelun kautta pelaajat saavat nopeasti apua mielenterveyden häiriöiden ilmaantuessa eivätkä jää asian kanssa yksin, mikäli muuta apua ei heti ole saatavissa.

– Jalkapallon Pelaajayhdistys tarjoaa pelaajille riippumattoman tahon kautta keskustelu- ja terapia-apua Mental Health online -palvelussa. Tämä palvelu on täysin luottamuksellinen ja sekä yhteydenotot että keskustelut jäävät ainoastaan pelaajan ja terapeutin välille. Palvelun käyttöaste on ollut huomattavassa nousussa. On tietysti hyvä, että pelaajat ottaa yhteyttä ja uskaltaa pyytää apua, mutta onhan nuo meidän strategiakyselymme tulokset todella pysäyttäviä lukuja, Immonen lisää.

JPY:n kyselyn mukaan juuri loukkaantumiset ovat yksi kolmesta eniten mielenterveyttä kuormittavista tekijöistä. Listan kärjessä on kuitenkin epäonnistumiset peliuralla ja kolmantena kentän ulkopuoliset epäonnistumiset. Tämä kaikki kuorma luonnollisesti vaikuttaa suorituksiin kentällä sekä yleiseen jaksamiseen tai motivaatioon jatkaa peliuraa. Pahimmillaan se voi johtaa vakavimpiin mielenterveyden häiriöihin kuten masennukseen.

PK-35:n pelaaja Katja Hakala toimii JPY:n hallituksessa ja on urallaan joutunut läpikäymään neljä polvileikkausta. Näistä loukkaantumisista Hakala on sinnikkäästi taistellut itsensä takaisin huipputasolle – elintärkeänä osana matkaa on ollut muiden tuki.

– Olen itse kokenut neljä polvileikkausta urani aikana, joista kuntoutumiset on vieneet pitkiä ajanjaksoja. Kuntoutusjaksot ovat olleet fyysisten kipujen lisäksi myös henkisesti raskaita, mutta olen koittanut iloita aina pienistä asioista, kuten onnistumisista salilla. Myös perheen ja joukkueen tuki on ollut korvaamatonta, koska kuntouttaminen on hyvin yksinäistä puurtamista. Nostan isosti hattua kaikille loukkaantumisista kärsineille pelaajille, jotka ovat selvinneet niin fyysisesti kuin henkisestikin takaisin kentille, Hakala sanoo.

Hänen mielestään kyselyn tulokset huolestuttavat ja Hakalasta on tärkeää, että jalkapalloyhteisössä tehtäisiin yhä systemaattisemmin työtä pelaajien mielenterveyden edistämisen eteen.

– On erittäin huolestuttavaa kuinka iso osa Kansallisen Liigan ja Naisten Ykkösen pelaajista on raportoinut kokeneensa mielenterveyden haasteita. Vaikka mielenterveyden haasteista puhutaan yhteiskunnallisella tasolla yhä enemmän, jalkapalloyhteisössä mielen hyvinvoinnin edistämistä ei vielä tehdä yhtä systemaattisesti kuin vaikkapa fyysistä tai taktista harjoittelua. On selvää, että onnellinen ja omiin kykyihinsä luottava pelaaja pelaa kentällä paremmin ja jatkaa todennäköisemmin uraansa, joten pelaajien henkiseen jaksamiseen on tärkeää panostaa, kertoo Hakala.

– Huippu-urheiluun kuuluu olennaisesti epäonnistumiset, paineet ja kritiikki. Harva urheilija myöskään välttyy loukkaantumisilta. Jos uralla kohtaa mielenterveydellisiä haasteita, on tärkeää, ettei jää vastoinkäymisten kanssa yksin. Esimerkiksi Jalkapallon pelaajayhdistyksen jäsenet voivat hyödyntää Mental Health Online -palvelua ilmaiseksi, jonka avulla pääsee keskustelemaan koulutetulle mielenterveystyöntekijälle. Myös arjen pienillä teoilla on valtava merkitys. Jokainen meistä voi kysyä kuulumisia pelikavereiltaan ja joukkueen taustoilta sekä olla kuuntelevana korvana toiselle heikkoina hetkinä, päättää Hakala.

Artikkelikuva: Niko Nakari