Hyppää sisältöön

Naisten pääsarjan kunniakerhoon nimitetty 15 uutta Legendaa

27.09.2024

Vuonna 2021 lanseerattuun kunniakerhoon, Kansallisen Liigan Legendaksi, on jälleen nimitetty uusia jäseniä. Nyt nimitettynä on 15 uutta legendaa, jotka ovat kukin omalla panoksellaan olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Uudet legendat palkitaan loppukauden 2024 pääsarjaotteluissa.

Naisten Suomen mestaruudesta on pelattu 1970-luvulta lähtien. Kuluneiden vuosikymmenten aikana pääsarjatasolla on esiintynyt tuhansia upeita pelaajia, jotka ovat jättäneet oman jälkensä kotimaisen jalkapalloilun historiaan.

Kansallisen Liigan Legendoiksi voidaan nimetä naisten pääsarjan entisiä pelaajia ja muita toimijoita, jotka ovat olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Legendaksi voidaan nimittää myös postuumisti.

Kunniakerhoon on nyt nimetty viimeinen isompi ryhmä Legendoja. Tästä eteenpäin Kansallisen Liigan Legenda nimetään ja palkitaan Captain’s Ball -gaalassa vuosittain. Ensimmäistä kertaa palkitseminen tapahtuu tämän vuoden CB-gaalassa.

Legendat-kunniakerhon nimitystyöryhmä edustaa kokemusta ja asiantuntemusta pääsarjahistorian eri aikakausilta. Mukana nimitystyöryhmässä ovat Ulla Kaasinen, Christina Forssell, Hanna Ruohomaa ja Ville Väänänen.

– Päädyimme näihin 15 legendaan, jotka ovat antaneet oman vahvan ja merkittävän panoksensa Kansalliselle Liigalle ja sen edeltäjille. Palkittavien joukossa on niin arvokasta taustatyötä tehneitä kuin pelaajia jokaiselta pelipaikalta, Ville Väänänen sanoo.

Syksyn 2024 nimetyt Legendat

Essi Sainio
Essi Sainio on yksi 2000-luvun merkittävimmistä liigapelaajista. 15-vuotiaana vuonna 2002 FC Espoon riveissä tehdyn pääsarjadebyytin jälkeen Sainion ura eteni FC Hongan ja HJK:n kautta Saksan Bundesliigaan. Ensimmäisenä suomalaisena Bundesliigan mestaruuden voittanut Essi Sainio palasi pelaamaan Suomeen vuonna 2015. Sainio on antanut viime vuosina kasvot HJK:n uudelle tulemiselle naisten pääsarjassa kruunaten uransa Suomen mestaruuteen vuonna 2019. Uransa alussa Helmareiden runkopelaajiin kuulunut Sainio raivasi tiensä yli kahdeksan vuoden tauon jälkeen takaisin Helmarien pelaavaan kokoonpanoon ja Englannissa pelattuihin kesän 2022 EM-kisoihin. Sainio päätti uransa kauteen 2022 Kansallisen Liigan hopeamitali kaulassaan.

Anna Westerlund
Pargas IF:n kasvatti Anna Westerlund aloitti pääsarjauransa Sportin Club Raisiossa ja pelasi mittavan uran niin Suomen korkeimmalla tasolla kuin myös Helmareissa. SC Raision lisäksi Westerlund edusti pääsarjatasolla FC Honkaa ja Åland Unitedia. Suomen mestaruuden Westerlund voitti FC Hongan riveissä kausilla 2007 ja 2008, ja Åland Unitedissa kaudella 2020. Anna Westerlund on kautta aikain eniten A-maaotteluita pelannut suomalaispelaaja 147 ottelullaan. Lisäksi hän edusti Suomea kolmissa aikuisten EM-kisoissa ja jää historiaan upeana esikuvana naisten pelaamassa jalkapallossa.

Sanna Valkonen.
Viisi Suomen mestaruutta ja kuusi Suomen Cupia voittanut puolustaja Sanna Valkonen on ollut tärkeä tienraivaaja suomalaisessa naisten pelaamassa jalkapallossa. Valkonen aloitti pääsarjauran Kontulan Urheilijoissa, josta ura jatkui Puistolan Urheilijoiden ja Malmin Palloseuran kautta Helsingin Jalkapalloklubiin. Hienon pääsarjauran jälkeen Valkonen pelasi pitkään Ruotsissa ja hänet on valittu vuoden naispelaajaksi vuosina 2001 ja 2002.  Maajoukkuetta kipparoinut toppari Sanna Valkonen edusti Suomea 120 A-maaottelussa, mukaan lukien 2005 ja 2009 EM-kisat.

Eveliina Sarapää
Eveliina Sarapää edusti pääsarjaurallaan FC Honkaa ja Helsingin Jalkapalloklubia. Mittavan pääsarjauran lisäksi puolustajalla oli tärkeä rooli A-maajoukkueessa 67 maaottelullaan. Sarapää voitti Suomen mestaruuden HJK:ssa kausina 1999–2001 ja FC Hongassa kaudella 2007. Eveliina Sarapää muistetaan vahvan puolustamisen lisäksi upeista kuljetuksista laidalla ja keskityksistään. Sarapää on ollut tärkeässä roolissa tienraivaajana naisten pääsarjatasolla sekä olemalla mukana Suomen ensimmäisessä EM-kisajoukkueessa vuonna 2005.

Mikael Virta
Mikael Virta teki pitkän ja menestyksekkään pääsarjauran Åland Unitedin taustatoimijana niin apuvalmentajana kuin myös urheilujohtajana. 15 vuoden aikana mitaleja kertyi yhteenlaskettuna 17 liigakentillä ja Cup-kilpailuissa. Virran suurimmat saavutukset ovat 3 Suomen mestaruutta ja 3 Suomen Cupin voittoa. Mikael Virta pääsi myös järjestämään Mestarien liigan turnauksen Åland Unitedin emännöidessä kilpailua vuonna 2021. Virta on tehnyt mittavan työ naisten pelaaman jalkapallon eteen Ahvenanmaalla ja myös Naisten Jalkapalloliiga ry:n pitkäaikaisena jäsenenä.

Soile Ojala
Jalkapallon Hall of Fameen nimetty Hämeenlinnan Pallokerhon kasvatti Soile Ojala aloitti merkittävän pääsarjauransa Kiffenissä 1980-luvulla. Kiffenin lisäksi Ojala edusti pääsarjatasolla Kaunis Nainen Futista, PP Futista, Helsinki Unitedia sekä Malmin Palloseuraa. Soile Ojala voitti Suomen mestaruuden PPF:ssa vuonna 1989 sekä mestaruuden ja Suomen cupin Unitedissa kaudella 1990. Ojala nousi maajoukkueeseen 1985 ja pelasi urallaan kaikkiaan 59 maaottelua, mikä oli aikanaan naispelaajien ennätys. Hän toimi myös maajoukkueen kapteenina raivaten tietä tuleville sukupolville.

Heidi Kackur
Hyökkääjä Heidi Kackur on pääsarjaurallaan tehnyt 14 hattutemppua jääden historiaan alueensa merkittävänä huippupelaajana. Kackur pelasi pääsarjauransa Pietarsaaren FC Unitedissa johtaessaan joukkueensa seuran historian ensimmäiseen Suomen mestaruuteen kaudella 2002. Kackur teki myös merkittävän uran A-maajoukkueessa viimeistellen historiallisen maalin EM-kisoissa 2005, joka johti Suomen semifinaalipaikkaan ja lopulta turnauksen 3. sijalle. Heidi Kackur teki pääsarjaurallaan yhteensä 90 maalia, joista 43 yhden kauden aikana mestaruusvuonna 2002.

Anna-Kaisa Rantanen
Turun Nappulaliigan kasvatti Anna-Kaisa Rantanen aloitti menestyksekkään pääsarjauransa Turun Pyrkivässä, jossa keskikenttäpelaaja saavutti SM-hopeaa. Rantanen jatkoi pääsarjauraansa Helsingin Jalkapalloklubissa. Siellä hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1997, 1998 ja 2001. Anna-Kaisa Rantanen muistetaan etenkin upeasta potkutekniikastaan sekä vapaapotkuista, ja arvostettu pelaaja tekikin pääsarjaurallaan yhteensä 109 maalia. Rantanen oli merkittävä pelaaja myös A-maajoukkueessa, jossa hän teki Suomen jalkapallohistorian ensimmäisen aikuisten arvokisamaalin EM-kisoissa 2005.

Annika Tossavainen
Annika Tossavainen pelasi uransa aikana pääsarjassa upeat 20 kautta ja lähes 400 ottelua. Pääsarjaurallaan hyökkääjänä ja keskikentällä viihtynyt Tossavainen edusti Ilvestä, Helsingin Jalkapalloklubia sekä Porin Nice Futista. Tossavainen tunnetaan korkeasta työmoraalistaan kentällä ja uransa aikana hän saavutti Ilveksessä SM-pronssin kaudella 1996 sekä neljä Suomen Cupin hopeaa Ilveksen ja HJK:n paidassa. Ilves-ikoni ”Ana” on ollut merkittävä esikuva naisten pelaamassa jalkapallossa ja alueelleen tärkeä pelaaja.

Kari Mars
Kari Mars tunnetaan Pietarsaaren FC Unitedin menestyksen vahvana taustatoimijana 8 vuoden ajalta 1990- ja 2000-luvuilla. Näiden vuosien aikana Mars saavutti joukkueensa kanssa kaksi Suomen mestaruutta ja kolme Suomen Cupin voittoa. Kari Mars oli myös järjestämässä UEFA Cupin alkukarsintaturnausta FC Unitedin järjestäessä turnauksen vuonna 2005. Mars on ollut merkittävässä roolissa naisten pelaaman jalkapallon kehittämisessä alueellaan ja on tehnyt mittavan uran suomalaisen jalkapallon parissa.

Noora Matikainen
Maalivahti Noora Matikainen on tehnyt mittavan pääsarjauran Suomessa lähes 300 ottelullaan. Suomen korkeimmalla sarjatasolla Matikainen on edustanut FC Honkaa, Tampereen Ilvestä, FC Unitedia, FC Espoota, Helsingin Jalkapalloklubia ja Puistolan Urheilijoita. Matikaisen suurimmat saavutukset pääsarjassa ovat kaksi Suomen mestaruutta, kolme Suomen Cupin voittoa sekä useat UEFA Cupissa torjutut ottelut. Noora Matikainen oli myös kolmantena maalivahtina mukana historiallisissa EM-kisoissa vuonna 2005.

Anna-Kaisa Ojala
Anna-Kaisa Ojala aloitti menestyksekkään pääsarjauransa Turun Pyrkivässä ja oli alueelleen tärkeä pelaaja usean vuoden ajan. Pyrkivän riveissä Ojalan suurimmat saavutukset olivat SM-hopea ja Suomen Cupin mestaruus kaudella 1994. Muun muassa puolustajana viihtynyt Ojala siirtyi Pyrkivästä Jyväskylän Pallokerhoon ja nosti joukkueensa pääsarjaan kaudelle 1998. Anna-Kaisa Ojala pelasi myös maajoukkueessa 6 ottelua 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.

Jessica Lagerblom (os. Thorn)
Kaarinan Nappuloissa pelaamisen aloittanut Jessica Lagerblom teki mittavan pääsarjauran edustaessaan Turun Pyrkivää, FC Unitedia ja Helsingin Jalkapalloklubia. Suomen Mestaruutta ja Suomen Cupin voittoa hyökkääjä on urallaan päässyt juhlimaan molempia kolme kertaa. FC Unitedissa riveissä SM-kultaa tuli kausina 2002 sekä 2004, jolloin Legerblom nappasi itselleen myös maalikuningattaren tittelin 29 maalillaan. Kolmannen Suomen mestaruutensa Lagerblom voitti HJK:n riveissä kaudella 2005. Samaisena vuonna Lagerblom oli mukana Suomen historian ensimmäisissä EM-kisoissa ja pelasi jokaisessa ottelussa. Yhteensä maaotteluja kertyi upean uran aikana 33.

Satu Seppänen
Satu Seppänen on Tampereen Ilveksen kasvatteja ja pelasi myös mittavan pääsarjauran Ilveksen edustusjoukkueen riveissä. Maalivahtina pelannut Seppänen nähtiin usein myös kenttäpelaajana, joten taitoa riitti monella pelin osa-alueella. Ilveksestä Seppänen siirtyi Helsingin Jalkapalloklubiin, jossa hän saavutti Suomen mestaruuden kausina 1997 ja 1998 sekä Suomen Cupin voiton 1998. Naisten maaotteluita Seppäselle kertyi yhteensä 7.

Susanna Tuunainen (os. Heikkilä)
Susanna Tuunainen edusti pääsarjaurallaan SM-sarjassa Mikkelin Palloilijoita, Porrassalmen Urheilijoita sekä Malmin Palloseuraa, jossa hän voitti sekä Suomen mestaruuden että Suomen Cupin kaudella 2003. Tuunainen pelasi vuosina 1992–2003 maajoukkueessa yhteensä 22 ottelua. Susanna Tuunainen on ollut merkittävä pelaaja alueelleen Mikkelissä ja raivannut tietä tuleville sukupolville.

Search