Naisten pääsarjan kunniakerhoon nimitetty jälleen uusia legendoja

Vuonna 2021 lanseerattuun kunniakerhoon, Kansallisen Liigan Legendaksi, on jälleen nimitetty uusia jäseniä. Nyt nimitettynä on 13 uutta legendaa, jotka ovat kukin omalla panoksellaan olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Uudet legendat palkitaan kevään ja kesän 2024 pääsarjaotteluissa.

Naisten Suomen mestaruudesta on pelattu 1970-luvulta lähtien. Kuluneiden vuosikymmenten aikana pääsarjatasolla on esiintynyt tuhansia upeita pelaajia, jotka ovat jättäneet oman jälkensä kotimaisen jalkapalloilun historiaan.

Kansallisen Liigan Legendoiksi voidaan nimetä naisten pääsarjan entisiä pelaajia ja muita toimijoita, jotka ovat olleet erityisen tärkeitä kannattajilleen, seuroilleen, paikkakunnilleen, naisten pääsarjalle ja suomalaiselle jalkapalloilulle. Legendaksi voidaan nimittää myös postuumisti.

Kunniakerhoon nimetään vielä syksyllä 2024 toinen isompi ryhmä Legendoja. Tämän jälkeen Kansallisen Liigan Legenda nimetään ja palkitaan Captain’s Ball -gaalassa vuosittain.

Legendat-kunniakerhon nimitystyöryhmä edustaa kokemusta ja asiantuntemusta pääsarjahistorian eri aikakausilta. Mukana nimitystyöryhmässä ovat Ulla Kaasinen, Christina Forssell, Hanna Ruohomaa ja Ville Väänänen.

– Olemme nimeämisissä edelleen menneet vahvasti kriteeristö edellä ja valinnat on tehty niiden mukaan. Työryhmä on etenkin pyrkinyt huomioimaan eri alueille tärkeitä pelaajia sekä toimijoita ja valitsemaan monipuolisesti Legendoja eri aikakausilta. On todella tärkeää nostaa esiin eri toimijoita, jotka ovat panoksellaan edistäneet naisten pääsarjaa, toteaa Christina Forssell nimitystyöryhmästä.

– Työryhmän jäsenillä on ollut monipuolisesti tietoa eri vuosikymmeniltä, mutta edelleen naisten pääsarjahistoriassa on paljon perkaamatta ja tarinoita kertomatta. Siksi toivommekin jalkapalloyhteisöltä nyt vinkkejä Ilmianna Legenda -kampanjan muodossa, joka kestää tulevan kesän ajan.

– Tällä kertaa palkittavissa on mukana sellaisia Legendoja, joiden vaikutusta suomalaiselle pääsarjajalkapallolle olen kunniakseni itsekin saanut todistaa. Suuret onnittelut kaikille uusille Legendoille!

Lue lisää Subway Kansallisen Liigan Legendat -kunniakerhosta täältä.

Keväällä 2024 nimitettävät jalkapallon naisten pääsarjan Legendat

Rosa Lappi-Seppälä
Rosa Lappi-Seppälä on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran pääsarjatasolla. Kahdeksan Suomen mestaruutta ja viisi Suomen Cupin voittoa pitkän uransa aikana voittanut Lappi-Seppälä edusti pelaajaurallaan HJK:n lisäksi FC Unitedia, FC Espoota, Åland Unitedia ja Puistolan Urheilijoita. Pelaajauran jälkeen Lappi-Seppälä on tullut tutuksi valmentajan roolissa ja yhtenä kirkkaimpana saavutuksenaan hän luotsasi FC Hongan naisten pääsarjan hopealle vuonna 2019. 

Anne Parnila

Keskikenttäpelaajana tunnettu Anne Parnila pelasi pääsarjatasolla yli 20 vuotta ja edusti uransa aikana niin Puotinkylän Valttia, Herttoniemen Tovereita, Helsingin Jalkapalloklubia, Tikkurilan Palloseuraa, Sibbo-Vargarnaa ja Puistolan Urheilijoita. Uransa aikana hän voitti pelaajana kolme Suomen mestaruutta. Pelaajauran jälkeen Parnila siirtyi valmentajan rooliin aloittaen SM-sarjan AC Vantaan apuvalmentajana kaudella 2000. Naisten pääsarjassa hän on valmentanut myös Puistolan Urheilijoita, Malmin Palloseuraa, FC Honkaa ja Helsingin Jalkapalloklubia. 

Anna Auvinen
Anna Auvinen on pääsarjaurallaan pelannut huimat 292 ottelua ja edustanut uransa aikana Kuopin Mimmifutista, NiceFutista, FC Honkaa ja HJK:ta. Auvinen on voittanut Suomen mestaruuden vuosina 2017 ja 2019.  Alun perin hyökkääjän paikalta puolustajaksi siirtynyt Anna Auvinen on naisten pääsarjatason maalintekijätilaston kärkikastissa 95 maalilla. Maalikuningattaruuden hän voitti vuonna 2010. 30-vuotiaana A-maajoukkuedebyyttinsä tehnyt Auvinen siirtyi ammattilaiseksi Italiaan 2019. 

Maiju Hirvonen 
Keskikenttäpelaajana sekä puolustajana tunnettu Maiju Hirvonen on pelannut urallaan upeat 249 pääsarjaottelua. Uransa aikana hän voitti kunnioitettavat viisi Suomen mestaruutta ja 3 Suomen Cupia. Hirvonen on edustanut pääsarjatasolla Ilvestä, NiceFutista, PK-35 Vantaata sekä HJK:ta. A-maajoukkueeseen Hirvonen nousi vuoden 2009 EM-kisoihin. 

Tiina Gustafsson (os. Saario)
Tiina Gustafsson on pitkällä pääsarjaurallaan edustanut Puistolan Urheilijoita, Malmin Palloseuraa, Kuopion MimmiFutista, FC Kontua, Helsingin Jalkapalloklubia sekä  Åland Unitedia. Gustafsson on palkittu vuoden liigapelaajana 2013 ja samana vuonna hän voitti Suomen mestaruuden Åland Unitedin riveissä. Mainittuja saavutuksia edelsi paha loukkaantuminen, josta Gustafsson upeasti nousi takaisin huipputasolle ja esikuvaksi. Suomen Cupin mestaruus vuodelta 2010 ja A-maaotteluita yhteensä 22. 

Regina Hollmén
Kaarinalaisen tyttöfutiksen ensimmäinen tähti. Edusti SM-sarjassa Turun Palloseuraa ja Kaunis Nainen Futista. Pelasi naisten maajoukkueessa vuosina 1975–81 yhteensä 10 maaottelua. Kaudella 1988 hän oli naisten SM-sarjan kaikkien aikojen ensimmäinen naisvalmentaja valmentaessaan PP-Futista. Valmentanut SM-sarjassa myös Turun Tovereissa ja Tikkurilan Palloseurassa. Suomen mestaruuden Hollmén voitti vuonna 1978 Turun Palloseurassa. 

Hanna Ekström
Hanna Ekström aloitti uransa Puistolan Urheilijoissa,  josta hän siirtyi Helsingin Jalkapalloklubiin. HJK:ssa Ekström pelasi 1994–1999. Tuona aikana hän voitti Suomen mestaruuden kunnioitettavat viisi kertaa ja Suomen Cupin kahdesti. Ekström oli SM-sarjan paras maalintekijä 1998 ja 1996, jolloin hänet valittiin myös vuoden naisjalkapalloilijaksi. HJK:sta Ekström siirtyi AC Vantaan riveihin vuonna 2000 ja sieltä Malmin Palloseuraan kaudeksi 2001. Pääsarjaurallaan hän teki yhteensä 114 maalia. A-maajoukkueessa Ekström pelasi 37 maaottelua ja teki niissä 7 maalia.  

Anri Vainio
Anri Vainio aloitti naisten SM-sarjassa erotuomarina vuonna 1991 ja on toiminut erotuomarina yli sadassa naisten pääsarjaottelussa. Vainio toimi FIFA-erotuomarina vuosina 1997–2006 ja oli erotuomarina tyttöjen U18 EM-lopputurnauksessa vuosina 2000, 2001 ja 2002, U19 EM-lopputurnauksessa vuonna 2004 sekä U19 MM-turnauksessa 2002. Hän oli myös neljäntenä erotuomarina naisten UEFA Cupin loppuottelussa vuonna 2002. 

Timo Sulaoja
Timo Sulaoja valmensi naisten pääsarjassa Herttoniemen Tovereita sekä Helsingin Jalkapalloklubia. HJK:ssa hän johti joukkueensa tuplamestaruuteen vuonna 1992 ja palkittiin samaisena vuotena vuoden valmentajana. Sulaoja luotsasi HJK:ta vuonna 1993 seurajoukkueiden PM-kisojen kotiturnauksessa, jossa HJK historiallisesti voitti ensimmäisenä suomalaisena joukkueena ottelun kyseisessä kovatasoisessa turnauksessa. 

Tuula Okkola (os. Sundman)
Tuula Okkola edusti urallaan Kopareita sekä Helsingin Jalkapalloklubia. Hän voitti HJK:ssa kolme mestaruutta vuosina 1986, 1987 ja 1988 sekä Suomen cupin 1985 ja 1986. Okkola teki pääsarjaurallaan upeat 125 maalia ja hänet valittiin vuoden naisjalkapalloilijaksi vuonna 1984. Vuosina 1978–1988 Okkola pelasi A-maajoukkueessa 43 ottelua, joissa hän teki neljä maalia. 

Helena Vanhanen
Helena Vanhanen edusti pääsarjaurallaan Kotkan Työväen Palloilijoita ja Helsingin Jalkapalloklubia, jossa hän voitti neljä Suomen mestaruutta ja Suomen cupin kahdesti. Vanhanen pelasi KTP:n joukkueessa, joka otti historiallisen ja edelleen ainoan mitalin, pronssisen, pääsarjatasolla vuonna 1981. Vanhanen teki pääsarjassa yhteensä upeat 124 maalia. Vuosina 1981–1992 hän pelasi maajoukkueessa 23 ottelua, joissa teki seitsemän maalia. 

Sinikka Vanharanta
Sinikka Vanharanta oli alueelleen tärkeä naispelaaja, joka edusti pääsarjaurallaan Naisjalkapalloseura Kortesjärveä sekä FC Unitedia. FC Unitedin riveissä Vanharanta voitti SM-prossia vuonna 1997 ja oli useana vuonna joukkueensa parhaita maalintekijöitä. Vanharanta oli periksiantamaton ja voittajaluonteinen pelaaja. Nopea pelaaja, jonka tilannenopeus ja -äly auttoivat vastustajien ohittamisessa. Uskomaton taistelija, joka esimerkillään auttoi muuta joukkuetta. 

Kaija Pajarinen
Kaija Pajarinen toimi KontU:n naisten joukkueenjohtajana 13 vuoden SM-sarjaputken ajan 1986–1999 ja teki tärkeää työtä naisten pelaaman jalkapallon edistämisessä seurassaan yli 20 vuoden ajan. KontU:n huippuhetket osuivat 90-luvulle, jolloin Pajarinen voitti joukkueensa kanssa mm. mestaruuden vuonna 1993 sekä hopeaa ja Suomen Cupin vuonna 1995. Pajarinen toimi ensimmäisenä naispuheenjohtajana seurassa vuosina 1996–97 ja oli mukana perustamassa tyttöjen jalkapalloturnausta Stadi Cupia Helsingin piirin naisvaliokunnassa.  

Ilmianna Legenda

Voit lähettää oman ehdotuksesi Kansallisen Liigan Legendaksi osoitteeseen kansallinen@palloliitto.fi – Kriteeristön ja aiemmat palkitut löydät osoitteesta Kansallisen Liigan Legendat – Kansallinen Liiga