Numeropeli: Ketkä erottuvat edukseen kauden 2023 henkilökohtaisista tilastoista?

Kauden jälkeen on hyvä syventyä ainakin pintapuolisesti numeroiden maailmaan. Statsbombin tilastopalvelun kautta selviää, ketkä loistivat kaudella 2023 eri osa-alueilla.

Maalitilaston kärkinimien kaudet kulkivat maaliodottamien suhteen suhteellisen samalla trendillä. Kukin viimeisteli hieman tehokkaammin, mitä henkilökohtainen maaliodottama kauden otteluissa oli. Maalikuningatar Lotta Lindström osui 17 kertaa. HJK-kärjellä oli myös selvästi sarjan kovin xG-arvo – 12,60. Se oli silti toteutunutta maalimäärää alhaisempi.

KuPSin Gentjana Rochi ja Aino Kröger osuivat 13 kertaa. Maaliodottaman mukaan he olisivat voineet päätyä alle kymmenen maalin kausiin kumpikin. Kaksikko oli kuitenkin odottamaa tehokkaampi paikoissaan. Kummallakin on esimerkiksi erinomainen laukaus hieman kauempaakin, joka vaikuttaa osaltaan asiaan.

Sama kaava toistuu käytännössä kaikilla maalitilaston kärkikymmenikköön sijoittuneilla. Esille nousevat myös yhdeksän maalia viimeistelleet HPS:n Elli-Noora Kainulainen ja FC Hongan Wilma Sjöholm. Ensiksi mainitun xG-lukema oli vain himpun päälle neljän. Sjöholm olisi maaliodottaman mukaan voinut hyvin jäädä jopa kolmeen osumaan. Edellä mainittujen KuPS-pelaajien tapaan myös Sjöholm ja Kainulainen osuivat kauden aikana muutamilla upeilla laukauksilla joko kaukaa tai muuten vaikeasta asemasta.

Päinvastainen kaava sen sijaan oli esimerkiksi Ilveksen vaarallisella Sofia Määtällä, joka aiheutti ongelmia vastustajien puolustuksille läpi kauden. Hän osui maalipuiden väliin kuitenkin ainoastaan kolme kertaa, mikä on jopa neljä maalia vähemmän kuin Määtän maaliodottama.

Maalisyöttöjen osalta Kuopion Palloseuran Lavdije Begolli oli aivan omilla lukemillaan. Peräti 15 maalia syöttänyt albanialaispelaaja loi myös eniten maalitilanteita koko sarjassa. Tilastokategoria on muutenkin KuPS-hallinnassa. Begolli rakensi vetopaikkoja pelikavereilleen yhteensä 53 kertaa. Kuopiolaisten Anni Hartikainen ja Oona Siren onnistuivat samassa 51 kertaa.

FC Hongan Noora Juusela oli sarjan ahkerin avainsyöttöjen antaja KuPS-leirin ulkopuolelta lukemalla 43. Huomionarvoista on myös, että maalitilaston voittaja Lindström oli sarjan kuudenneksi eniten (39) maalipaikkoja muille rakentanut pelaaja. Juuselan ja Lindströmin väliin mahtui vielä Kainulainen (41).

Eniten palloja vastustajien rangaistusalueelle lähetti Oona Siren (55). Lukemaan on laskettu mukaan niin pelitilanteet kuin erikoistilanteet. Listan kärkipäässä ovat myös TPS:n Netta Laasio ja Silja Jaatinen sekä Åland Unitedin Riikka Lilja sekä Hongan Juusela.

Mikäli rajaheitot, kulmapotkut ja epäsuorat vapaapotkut poistetaan yhtälöstä, ottaa kärkipaikan Begolli, joka lähetti pallon vastustajien rangaistusalueelle pelitilanteissa 39 kertaa.

Kauden ahkerin haastaja oli syksyllä ONS-paidasta Ruotsiin siirtynyt Inka Sarjanoja. Hän pyrki pallon kanssa ohittamaan vastustajia 80 kertaa ja onnistui yrityksissään 58 kertaa, mikä sekin on sarjan kärkilukema. Toiseksi eniten haastoi Begolli, mutta hän onnistui vain noin joka toisella yrityksellään.

Yli 50 kertaa haastaneista kovin onnistumisprosentti oli KuPSin Ana Paula Silva Santosilla. Taitava brasilialainen onnistui ohittamaan puolustavan joukkueen pelaajan pallon kanssa peräti 77 prosentin varmuudella.

Lavdije Begolli voitti maalitilaston kaudella 2022, nyt hän kunnostautui tilanteiden rakentajana. Kuva: Riku Laukkanen.

Yksi pelaaja aivan omilla luvuillaan – kuka torjui eniten nollapelejä?

Pallottomissa ja puolustavissa tilastokategorioissa varsinkin PK-35:n Minea Lassas on erittäin vahvasti esillä. Eniten syötönkatkoja, selvästi eniten taklauksia ja pallollisten pelaajien prässäämisissä aivan omilla luvuillaan. Samoin kuin pallojen voittamisessa takaisin joukkueelleen prässipelaamisen kautta.

PK-kapteenin merkityksestä joukkueelleen puhtaasti numeroiden valossa voisi korostaa defensive actions -kategorian kautta. Taklausten, prässitilanteiden ja rikkeiden summa Lassaksella on 1275. Listalla seuraavana on FC Hongan Eevi Sutela lukemalla 812. Tämän jälkeen seuraavat pelaajat yltävät noin puoleen PK-35:n keskikenttäpelaajan lukemista.

Siirryttäessä kaksinkamppailuihin ilmassa, ollaan pitkälti toppareiden ja keskikentän keskustan pelaajien maaperällä. Kaksi pelaajaa voitti kauden aikana vähintään 50 kaksinkamppailua ilmatilassa, TPS:n Sanna Porali (51) ja HPS:n Aino Lehtinen (50).

Usein pääpallokamppailuihin joutuneista pelaajista kovimmalla prosentilla tilanteet voitti Kuopion Palloseuran Hannah Sharts. Yhdysvaltalainen vei ilmakamppailut hurjalla 94 prosentin varmuudella. Seuraavaksi varminta työtä teki PK-35 Vantaan Roosa Toivanen (78%).

Sarjan eniten rikkonut pelaaja kauden aikana oli Turun Palloseuran Jenni Rannus (45). Sutela ja Lassas seuraavat häntä tilastoissa varsin lähellä. Mielenkiintoisena kuriositeettina voisi nostaa, että FC Hongan pelaajia on kahdeksan eniten rikkoneen pelaajan joukossa peräti neljä kappaletta.

Maalivahtien osalta varsinkin kaksi nimeä nousevat erityisesti tilastoista esille. Hongan Sofia Manner ja HPS:n Iina Rautiainen.

Useampi maalivahti näyttäytyy positiivisesti joissakin tilastokategorioissa, mutta edellä mainittu kaksikko loistaa liki jokaisessa. Ennen kaikkea kummankin GSAA-arvot erottuvat. Kyse on mittarista, joka kertoo maalivahdin yksinään pelastamien maalien määrän, kun verrataan toteutunutta maaliodottamaa toteutuneisiin päästettyihin maaleihin.

Kumpikin esti pelkästään omilla torjunnoillaan tilaston mukaan noin kuusi maalia, mikä on kova lukema.

Eniten töitä riitti TPS:n Inkeri Niemellä, joka torjui kauden aikana 122 laukausta. Mukaan on laskettu myös kaksi liigakarsintaottelua PKKU:ta vastaan. Listalla seuraavana ovat Manner (117) ja Rautianen (101).

Eniten nollapelejä pelasi Manner, jonka maali säilyi puhtaana kymmenen kertaa. HJK:n Annika Laihanen ja KuPSin Fanny Söderström ylsivät yhdeksään nollapeliin.

Sofia Manner oli äärimmäisen tärkeä joukkueelleen kaudella 2023. Kuva: Sascha Zachhuber

Tilastot: Statsbomb
Artikkelikuva: Niko Nakari