Pelaajan ääni: Essi Sainio – urani viimeinen viikko

Subway Kansallisen Liigan kausi päättyi viime lauantaina. Kuopion Väre Areenalla päättyi myös yksi merkittävä kappale suomalaisessa jalkapallohistoriassa, kun Essi Sainio pelasi uransa viimeisen ottelun. HJK:n kapteeni kokosi omia ajatuksiaan kauden viimeiseltä viikolta. Maanantaina 17. lokakuuta HJK voitti kotikentällään PK-35:n lukemin 4-1. Essi Sainio teki ottelun avausmaalin ja sai ikimuistoiset jäähyväiset kotiyleisöltään.

Tiistai 18.10.  

Pelin jälkeinen päivä. Tuntuu tosi hyvältä. Oon ylpeä meidän joukkueesta ja todella kiitollinen eilisestä. Se oli täydellinen päivä. Tänään vasta ymmärrän, miten paljon eilinen merkitsi ja miten paljon siihen päivään kulminoitui. Ihmiset nousivat seisomaan tullessani pois kentältä. En olisi hienompaa hetkeä osannut edes kuvitella!

Tänään palauttavaa treeniä Töölön uimahallissa, vielä yks viikko mennään. Ja se tehdään kuten tähänkin asti, ammattimaisesti.

Keskiviikko 19.11.

Tunteita on paljon, mutta onneksi elämässä kaikki tunteet on sallittuja. Avaan niille oven, tarjoan kahvia, tutustun ja annan niiden viipyä. En häädä ketään, kaikilla on joku tarkoitus. Onneksi kahvipöydässä istuu myös onnellisuus, kiitollisuus, ilo ja uteliaisuus.

Tänään tuntuu todella kivalta mennä treeneihin. Keskittyminen on 100% tulevassa lauantaissa. Jalkapallo on kivaa!

Torstai 20.10.

Vapaapäivä. Näitä arvostaa tosi paljon. Tulevaisuudessa niitä sitten on urheilun osalta silloin, kun itse niin päättää. Ymmärrän, että uuden opettelua tulee eteen, mutta suhtaudun siihen suurella mielenkiinnolla.

Perjantai 21.10.

Urani viimeiset treenit. Ei sitä oikein vielä ymmärrä, kausia on ennenkin loppunut ja jääty lomalle. Ehkä sen sisäistää vasta myöhemmin. Oma fokus on pelissä ja siinä, että pääsee pelaamaan. KuPS on aina ollut mieluinen vastustaja, peli on laadukasta, tempoa ja hyviä pelaajia kummallakin joukkueella kentällä. Oikeastaan tosi upeeta päättää ura VÄRE-areenalla. Arvostan sitä, mitä KuPS on suomalaisen jalkapallon eteen tehnyt.

Lauantai 22.10.

Pelipäivä! Ei mua oikein enää ole vuosiin varsinaisesti jännittänyt, vaikka aina olen pelipäivinä innoissani. Kuitenkin viime maanantaina ja tänään jännittää. Aika kiva kokea tämä vielä näin. Luotin maanantaina ja luotan tänäänkin omaan ammattimaisuuteeni ja kokemukseeni siinä, että pystyn käsittelemään jännityksen ja pelin alkaessa olen oikeassa tilassa.

Pelin jälkeen olo tyhjä. Kuitenkin jossain sisälläni tunnen myös jo ylpeyttä, kiitollisuutta.

Vielä kerran kiitos! 

Kuvat: Kalevi Hämäläinen