Tilastoja: Maaliodottamien mukaan maalitilaston kärki olisi voinut mennä toisin – yksi maalivahti työllistetympi kuin muut

Subway Kansallisen Liigan kausi on ohi ja myös henkilökohtaisten tilastojen parhaimmistoa on nostettu jo esille. Seuraavassa syvennymme hieman tarkemmin eri osa-alueilla onnistuneisiin pelaajiin. Tilastopalvelu InStatin poimintoja kaudelta 2022.

Sarjataulukko lienee se tutuin ja oleellisin joukkueurheilun tilasto. Henkilökohtaisten tilastojen saralla luonnollisesti maalit ja syötöt keräävät suurimman huomion.

Poimimme kuitenkin tilastopalvelu InStatin kautta Subway Kansallisen Liigan onnistujia numeroiden kautta päättyneellä kaudella.

Alkuun voisi tarkastella juuri näitä perinteisiä tilastoja, mutta toisesta näkökulmasta.

Lavdije Begolli voitti maalikuningattaren tittelin tänä vuonna. Suomen mestaruuden napanneen Kuopion Palloseuran albanialaishyökkääjä osui tolppien väliin 25 kertaa.

Begollin maaliodottama eli xG oli kuitenkin ”ainoastaan” 15 maalia. Taitava ja monipuolinen hyökkäyspään pelaaja osui siis peräti kymmenesti useammin, mitä maaliodottama olisi antanut olettaa.

Begolli teki lukuisia kaukolaukausmaaleja ja osui myös erikoistilanteista hurjalla prosentilla. Maalipörssissä toiseksi sijoittui albanialaisen seurakaveri Gentjana Rochi. Kauden 2021 maalikuningatar laittoi pallon verkkoon 22 kertaa päättyneellä sesongilla.

Maaliodottama Rochilla oli noin 20 eli pohjoismakedonialainen teki kutakuinkin sen verran maaleja kuin paikkojen laatu antoi odottaakin. Tällaisella puhtaasti odottamiin perustuvilla numeroleikillä Rochi olisi hyvin voinut maalikuningattaren tittelinsä uusia myös tänä vuonna.

Maalitilaston kärkipäässä Oona Sevenius, Wilma Forsblom ja Ria Karjalainen osuivat suhteellisen lähelle maaliodottamansa mukaisia lukumääriä.

Gentjana Rochi (ensimmäinen vasemmalta) ja Lavdije Begolli (toinen vasemmalta) tuulettivat kauden aikana yhteensä 47 maalia. Kuva: Kalevi Hämäläinen

Sen sijaan KuPSin Aino Kröger ja PK-35 Vantaan Karoliina Autio olivat Begollin tapaan erittäin tehokkaita. Kumpikin loi maaliodottamaa 5,8 maalin verran kauden aikana. Silti Kröger osui 12 kertaa ja Autio 11.

Selvästi ahkerin laukoja oli Rochi. Kovasta kudistaan tunnettu vahva kärkipelaaja laukoi peräti 140 kertaa, jolla hän on aivan omilla luvuillaan. Maalia kohden Rochin laukauksista kohdistui 54.

Toiseksi eniten päättyneellä kaudella laukoi HJK:n Sevenius. 16 liigamaalia viimeistellyt hyökkääjä laukoi 97 kertaa ja näistä peräti 48 kohti maalia.

Maalitilaston kärkipään pelaajista selvästi parhaiten maalia kohden osui kuitenkin PK-35 Vantaan Autio. Erinomaisena pääpelaajana tunnettu hyökkääjä lähetti liki 70 prosentin varmuudella omat tilanteensa kohden vastustajan maalia.

Rochi hallitsee myös paitsioiden lukumäärässä. Kärkipelaaja ehti edetä paitsioasemaan peräti 48 kertaa, joka on selvästi eniten koko sarjassa. Toisena listalla on Aino Kröger 19 paitsiollaan.

Ahkerin haastaja ja harhauttelija tulee Oulusta

Syöttöjen kokonaismäärissä paljon vastuuta saaneet puolustajat ovat selvästi muita edellä. KuPSin Nanne Ruuskanen syötti kauden aikana hurjat 1973 kertaa eli noin 90 ottelua kohden. Luottotoppari oli tällä luvulla selvästi muita edellä. Toiseksi eniten kauden aikana syötti hänen joukkuekaverinsa Maja Göthberg. Ruotsalaispakki syötti 1595 kertaa. Kolmantena listalla on PK-35 Vantaan Roosa Toivanen (1551).

Ensimmäiset profiilipelaajat puolustuslinjojen ulkopuolelta ovat HJK:n Essi Sainio ja PK-35 Vantaan Sanna Saarinen. Joukkueidensa kapteeneina toimineet keskikenttäpelaajat esiintyivät kauden aikana hyvin samankaltaisissa rooleissa. Molempien liikkumasäde oli valtava ja työmoraali ihailtava.

Saarinen sijoittuu hyvin myös haastojen saralla. Kokenut keskikenttäpelaaja lähti pallon kanssa haastamaan vastustajien pelaajia peräti 478 kertaa. Se oli viidenneksi eniten koko liigassa.

Eniten vastustajia haastoi ONS:n Inka Sarjanoja, 628 kertaa. Näistä onnistuneita oli hieman alle puolet. Parhaiten haastoissaan ahkerimpien yrittäjien joukosta onnistuivat PK-35:n Elisa Ikonen ja Essi Sainio. Molemmat onnistuivat noin 60 prosenttisesti.

Kuopion Palloseuran Helmareihin asti noussut keskikentän kolmikko Emma Peuhkurinen, Emmi Siren ja Oona Siren ovat korkealla useassa tilastokategoriassa. Esimerkiksi heidän syöttöprosenttinsa ja haastolukunsa ovat erinomaisia, vaikka eivät tiettyjen kategorioiden sisällä aivan kärkipäätä olisikaan.

KuPS-kolmikko hallitsee myös tilastoa pallonriistoista vastustajan kenttäpuoliskolla. Kaikki mahtuvat kahdeksan eniten riistoja keränneen joukkoon. Eniten riistoja vastustajan kenttäpuoliskolla kauden aikana teki uransa päättänyt Sainio.

ONS:n huippulupaava Inka Sarjanoja piti vastustajien laitapelaajat kiireisenä. Kuva: Kalevi Hämäläinen.

Harhautusten saralla tilastollista valtaa pitää myös Sarjanoja. Oululaisjoukkueen huippulupaus harhautti ainoana yli 200 kertaa. HJK:n Sevenius oli myös kärkipäätä niin haastoissa kuin harhautuksissa.

Haastoista ja harhautuksista on monesti suorana korrelaationa mahdollisuus keskitykseen. Näiden tilastojen absoluuttinen kärki ei silti ole kovin ylhäällä keskitystilastoissa.

Tätä kategoriaa hallitsee KuPS-puolustuksen laidat. Oikean reunustan Göthberg keskitti kauden aikana eniten, 79 kertaa. Vasemman laidan huippulupaus Anni Hartikainen ylsi lähes samaan 72 keskityksellään. Kaksikko oli selvästi muita edellä, koska edes 60 keskitykseen ei yltänyt muita pelaajia.

Reilummin keskittäneistä pelaajista kunniamaininnan ansaitsevat PK-35 Vantaan Forsblom ja Saarinen. Kummankin keskitykset löysivät kohteensa 46 prosenttisesti.

Puolustuspään hallitsemasta tilastosta onkin kenties luontevaa hypätä taklauksiin. Eniten taklannut pelaaja kaudella 2022 oli FC Hongan Eevi Sutela. Upeita kaukolaukauksia sesongin aikana esittänyt Sutela taklasi vastustajia peräti 141 kertaa. Se on noin kahdeksan kertaa per peli. Myös PK-35:n kapteeni Minea Lassas ja HPS:n Julia Haikonen taklasivat ahkerasti.

Mielenkiintoinen kuriositeetti oli juuri näiden kahden joukkueen aktiivinen rooli taklaustilastossa. HPS-pelaajia oli 16 eniten taklanneen joukossa peräti neljä. PK-35:n pelaajia kolme.

Lukuisat taklaukset eivät suoraan johda varoituksiin, mutta kärjen osalta tilastot osuivat tällä kertaa yksi yhteen. Sutela oli myös eniten varoitettu pelaaja Subway Kansallisessa Liigassa. Espoolaisjoukkueen luottopelaaja katsoi keltaista korttia seitsemän kertaa.

ONS:n Natasa Ruuskanen ja Ilveksen Laura Laurikainen saivat kuusi varoitusta.

Punainen ei päättyneellä kaudella juuri viuhunut. Tuomarit joutuivat poistamaan pelaajan kentältä vain viisi kertaa. Nämä jakaantuivat kolmen joukkueen kesken. Åland Unitedista punaista näkivät Sarah Troccoli ja Helena Bozic. Ilvekseltä kapteeni Laura Laurikainen ja Jenni Kantanen. Lisäksi ONS:n Saana Valkama lensi kertaalleen pelistä ulos.

Eniten katkoja nappasi PK-35:n Vilma Oksanen. Hän ehti palloihin väliin 179 kertaa. NJS:n nuorisomaajoukkuekaksikko Nette-Nina Hiltunen ja Salla Hyvönen loistivat tällä saralla myös. PK-35 Vantaan riveihin siirtynyt duo katkoi syöttöjä keskimäärin kahdeksan kertaa peliä kohden.

Åland Unitedin maalivahdin torjuntaprosentti erittäin korkea

Pääpallojen suhteen helposti voisi kuvitella, että keskuspuolustajat ovat omilla luvuillaan. Todellisuus on silti toinen. Keskialueen taistelut ja erikoistilanteet tuovat kategoriaan lisämausteensa. Selvästi eniten pääpalloja kauden aikana kertyi Sarah Troccolille, 118. HJK:n Ria Karjalainen oli mukana 89 pääpallotilanteessa ja Elisa Ikonen yhtä monessa.

Eniten pääpalloihin osallistunut puolustaja oli PK-35 Vantaan Roosa Toivanen. KuPSin Nanne Ruuskanen oli ahkerana ilmatilassa myös.

Ruuskanen myös voitti kaksinkamppailunsa ilmassa erittäin usein. Kuopiolaisten toppari vei pidemmän korren peräti 72 prosenttisesti pääpalloissa. Sarjan ahkerimmista pääpelaajista ainoastaan kesken kauden Norjaan siirtynyt Emmaliina Tulkki pystyi parempaan (76%).

Ei sovi luonnollisesti unohtaa myöskään maalivahteja. Tilastoissa erottuu kenties kaikista selviten ONS-maalivahti Iina Rautiainen, joka pelaa ensi kaudella HPS:n maalilla. Oululaisjoukkue säilytti lopulta liigakarsinnan kautta sarjapaikkansa ja pelasi nousujohteisen kauden alun vaikeuksien jälkeen.

Elaine Burdett pelasi huippukauden Åland Unitedin maalilla. Tuloksena Suomen Cupin voitto ja pronssia liigasta. Kuva: Kalevi Hämäläinen

Tilastollisestikin suuri ansio kuuluu Rautiaiselle. Hänen ollessaan maalissa, vastustajat laukoivat 182 kohden ONS-maalia. Rautiainen torjui näistä 134. Kummallakin lukemalla hän on selkeä tilastoykkönen. Päästettyjä maaleja kertyi silti myös eniten, 51.

Sarjan ykkösmaalivahdeista ehdottomasti huomio kiinnittyy myös Åland Unitedin Elaine Burdettiin. Yhdysvaltalaisvahti oli varsinkin syksyllä suorastaan uskomattoman varmaotteinen. Burdett torjui hurjat 83 prosenttia vastustajan laukauksista.

HJK:n Annika Laihanen on tällä saralla tilastokakkonen, kun huomioidaan reilusti vastuuta saaneet maalivahdit. Laihanen pysäytti 75 prosenttia laukauksista. Listan kolmas oli Rautiainen.

Lähde: InStat
Artikkelikuva: Kalevi Hämäläinen