Vaikeuksista puhuminen on rohkeuden merkki

HJK:n kapteeni Mimmi Nurmela on paitsi pitkäaikainen pääsarjapelaaja, myös sosiologiaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin perehtynyt valtiotieteiden maisteri. Suomalaisessa urheilukulttuurissa ja yhteiskunnassa laajemminkin hän toivoo näkevänsä lisää avoimuutta ja uskallusta näyttää itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Pääsarjatasolla PK-35 Vantaata ja HJK:ta edustanut Mimmi Nurmela on kehittynyt kentällä ja sen ulkopuolella johtajan rooliin, mistä osoituksena hänen käsivarrestaan voi HJK:n otteluissa löytää sateenkaarivärein koristellun kapteeninnauhan. Johtajan roolissaan hänelle on tärkeää luoda joukkueen sisälle kulttuuria, jossa jokaisen pelaajan on mahdollista olla oma itsensä – niin pukukopissa kuin joukkueen muussakin toiminnassa.

– Koen vahvuutenani iloisen elämänasenteen ja kyvyn kohdata muita ihmisiä. Haluan näiden ominaisuuksien kautta luoda esimerkilläni turvallista tilaa joukkueen sisälle ja myös nuoremmille pelaajille luottoa siihen, että heidän on turvallista olla osa ryhmää omana itsenään.

Avoimuuden kulttuuriin uskova Nurmela näkee, että vaikeistakin asioista puhumalla on mahdollista kehittää terveellisempää urheilijoiden minäkuvaa ja urheiluyhteisöä, jossa jokaiselle löytyy paikka omana itsenään. Avoimuus voi tuoda myös helpotusta kunkin omiin kamppailuihin.

– Todella usein erilaiset tunteet ja vaikeat asiat ovatkin aika universaaleja, kun niistä uskaltaa puhua ääneen. Moni muukin on saattanut kokea jännitystä, epävarmuutta tai pelkoa samasta asiasta ja puhuminen auttaa inhimillistämään näitä tunteita. Urheilijan stereotypia on pitkään ollut vahvuuteen ja sisuun pohjautuva, mutta ei vaikeista asioista ja hetkistä puhuminen tarkoita, että yhtäkkiä muuttuisi urheilijana heikoksi.

Urheilun vanhakantaisia ajatusmalleja on mahdollista muuttaa

Suomalaiseen urheilijakulttuuriin Nurmela toivoisi myös vahvempaa tunteiden näyttämistä ja toisaalta tunteisiin liittyvien rajojen ymmärtämistä. Tunteet saavat ja niiden kuuluu urheilussa näkyä, mutta toisia ei saa solvata ja omia tunteitaan on tärkeää osata hallita ja käsitellä.

– Urheiluun kuuluu tunteet ja välillä niiden räiskyminenkin, silti aina ja joka tilanteessa on ehdotonta pystyä kunnioittamaan toista ihmistä sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Urheilun muutos kohti henkisesti terveempää ja inhimillisempää toimintakulttuuria on mahdollinen, ja Nurmela näkee jokaisella meistä – pelaajalla, taustatoimijalla, kannattajalla ja juniorin vanhemmalla – tässä tärkeän roolin.

– Avoimuus on voimavara niin kentällä, pukukopissa kuin muuallakin elämässä. Vaikeista asioista puhuminen ei ole heikkoutta. Meillä jokaisella on mahdollisuus osoittaa armollisuutta, tukea ja kuuntelutaitoja, jotta myös urheilijoiden on helpompaa näyttää tunteitaan ja puhua peloistaan ja epävarmuuksistaan. Keskusteluhetki kerrallaan meillä on mahdollisuus luoda parempaa ja terveempää kulttuuria.

Kuva: Eve Parikka